Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Sukuhaarat - Savo

Hyytiäiset muuttovirrassa 1500-luvun alussa

"Savon keskiaika käsittää kaksi vuosisataa. Sen alkupyykkinä voidaan pitää 1323 solmittua Pähkinäsaaren rauhaa, jolloin Savilahden pogosta eli kihlakunta siirtyi Novgorodilta Ruotsin hallintaan. Päätöskohdaksi on taas valittu vuosi 1534, jolloin Savosta tuli oma linnalääni.
Uuden ajan alusta tunnettu sukunimistö ja savolaismurteet, joiden luonteenomaisista piirteistä on myös tietoa samalta ajalta, viittaavat kuitenkin siihen, että savolaiset ovat voittopuolisesti itäsuomalaisia. Nähtävästi asutus luontaisen väestön kasvun ohella lisääntyi Karjalasta tapahtuneen muuttoliikkeen vaikutuksesta.
Sukunimet olivat Uuden ajan alussa v. 1530 alkaen yleisesti käytössä sekä Viipurin Karjalassa että Savossa.
Nimiaineistosta voidaan hakea valaistusta savolaisten Karjalaista alkuperää koskevaan kysymykseen. Vertailussa Suur-Savon Pitäjien (Mikkeli, Juva) ja Karjalan Muolaan sukunimiä, löytyi niissä suurta vastaavuutta nimistön välillä. Asutuksen syntymisestä ja muuttovirtojen suunnista voidaan päätellä mistä suku on lähtöisin. Hannes Gebhardin tutkimuksessa päädyttiin siihen, että Suur-Savon asutus keskiajan lopulla ja uuden ajan alussa on peräisin Muolaan seudulta." (Savon Historia I, Kauko Pirinen. Savolaissukujen alkuperä, asutusvirrat nimiaineiston varassa.)
Hannele Wirilander, Mikkelin Pitäjän Historia, 1982, Kiinteän asutuksen alku ja asukkaiden alkuperä, - Hämäläisiä vai karjalaisia? Mainitsee: "Tuolloisten elinkeinojen ja maan laadun tutkiminen ovat antaneet viitteitä siitä, missä tämän kaakosta saapuneen väestön alkukoti on sijainnut. Mikkelin Pitäjän uudet asukkaat tunsivat nimittäin jo lähes täydellisesti kehitetyn kaskiviljelytekniikan. Sen käyttö oli ollut mahdollista kuitenkin vain runsasravinteisella supra-aktiivisella eli veden koskemattomalla maaperällä, Etelä-Karjalassa tällaista maata tiedetään olevan vain Muolaan seudulla, joka ilmeisesti on ollut saapuneiden lähtöpaikka."
Hyytiäisten suvun levinneisyys Savossa ja Savosta on ilmeisesti samaa sukua Vesulahden (Visulahden) ja Juvan Hyytiäisten kanssa. 1550-1560 -lukujen muuttovirrat kuljettivat sukua Hämeen erämaille (Keski-Suomeen) ja Pohjanmaalle.
Sukukirjan, Hyytiäisten sukua Savosta Keski-Suomeen, alkuun on sijoitettu Mikkelin ja Juvan Hyytiäiset asutusjärjestyksessä.
Kirjassa esiintyy nykyinen Mikkelin alue Vesulahti, myös Visulahti muodossa, professori Pirinen käytti Vesulahtea ja Hannele Wirilander Visulahti muotoa. Molemmat nimitykset lienee oikeita.

 

Vesulahden Hyytiäiset

Savon Hyytiäisten muuttoliike alkoi 1500-luvulla kuningas Kustaa Waasan asustustoiminnan seurauksena Hämäläisten eräsijoille. Nykyisen Mikkelin ja Juvan alueelle jäi vielä runsaasti Hyytiäisiä rälssin- ja kruunun lampuotitalonpojiksi. Heidät oli vuodesta 1541 lähtien merkitty verotusta varten perustettuihin Vesulahden pitäjän neljännes- ja kymmeneskuntien veroluetteloihin. Kylien ja talojen nimiä ei silloin luetteloissa mainittu. Tässä vanhimmassa vuonna 1541 laaditussa maakirjassa verotettavia Hyytiäisiä oli Vuolingon, Norolan ja Melkolan Neljänneskunnissa 12 talonpoikaa.
Professori Kauko Pirisen Savon historia II:I; mukaan vuonna 1564 vesulahden neljänneksissä Hyytiäisiä oli jo 24 verotalonpoikaa. Joka O.A. Kallio savolaissukujen laskelmissa oli kolmanneksi yleinen suku.
Tämä julkaistu esipolvitaulusto on muodostettu varsin vähäisten sukulaisuus tietojen pohjalta. Parhaiten siinä on onnistuttu Vesulahden Vuolingon neljänneksen osalta.